Kun vihdoin palaset loksahtavat paikoilleen

Se on virallista. Ensi kuussa matkaan Englantiin ja musta tulee au pair!

Pitkäaikainen haaveeni muuttui suunnitelmaksi alkuvuonna ja aloin etsimään host-perhettä jokaiselta mahdolliselta nettisivulta. Olin todella tarkka siitä, millaisen perheen hyväksyisin minua hostaamaan. Joutuisin asumaan "tuntemattomana" jonkun kotona yli puoli vuotta, joten halusin päästä perheeseen jossa minua arvostettaisiin ja pidettäisiin perheenjäsenenä. Muutamia potentiaalisia perheitä tuli vastaan kevään mittaan, mutta aina jotain jäi uupumaan enkä päässyt skypettämään minkään perheen kanssa. Aloin olemaan kesän alussa jo epätoivoinen, koska halusin päästä lähtemään jo heinäkuussa...

Viime viikolla Gumtree-nettisivulla tulikin vastaan ilmoitus perheestä, joka etsi hevosia rakastavaa au pairia Findon-nimiseen pikkukylään etelärannikolle. Sen nähdessäni innostuin todella, koska en rakasta mitään enempää kuin lapsia ja hevosia. Laitoin pitkän viestin perheelle itsestäni ja nopeasti tulikin vastaus: "This sounds perfect, could we skype?" Skypetimme päivää myöhemmin ja sain tavata lapset. Aivan älyttömän suloinen kaksikko, tytöllä ikää 6v ja poika on 4v. Mikään ei ole ikinä tuntunut niin oikealta kuin tämä. Vanhemmat ovat todella mukavia ja auttavat kaikessa missä vain voivat. He saivat minut tuntemaan oloni todella tervetulleeksi ja sain kuulla, että heidän edellinen au pairinsa oli viihtynyt heillä 3 vuotta!

Asun host-perheen pihassa asunnossa, jonka jaan yhden tallityöntekijän kanssa. Minulla on oma suuri makuuhuone, mutta keittiö ja kylpyhuone on yhteisessä käytössä tämän toisen tytön kanssa. Kerran viikossa host-äiti pyytää minulta kauppalistaa ja ostaa kaupasta tarvitsemani ainekset joilla teen itselleni ruokaa. Tämä on minulle kiva juttu, koska tykkään vapaudesta kokkailla itselleni mitä haluan. He kuitenkin sanoivat minun olevan aina tervetullut syömään heidän kanssaan päivällistä niin halutessani. Käytössäni on myös automaattivaihteinen auto, jolla vien lapsia kouluun ja harrastuksiin. Tämä jännittää minua paljon, koska en ole koskaan ajanut brittityyliin toisella puolella tietä. Host-vanhemmat kuitenkin lupasivat maksaa minulle muutaman ajotunnin ja sanoivat, että minun tarvitsee ajaa vasta sitten kun olen sinut päinvastaisen liikenteen kanssa. Uskon, että tämäkin haaste ylitetään ja Briteissä ajamisesta tulee rikastuttava kokemus! Tämän kaiken lisäksi isosiskoni ja -veljeni lapsineen asuvat vain kivenheiton päässä Findonista ja pääsen siispä näkemään heitä todella usein! Hevosia löytyy host-perheen pihasta ja tallielämästä nauttiminen tulee olemaan aivan parasta. Odotan tätä kokemusta todella paljon ja toivon, että tästä reissusta tulee kaikenkaikkiaan upea!

Copenhagen, Denmark // DAY 3

Kolmantena päivänä löysin molemmista jalkapohjista hervottoman kokoiset rakot, mutta eipä se menoa haitannut. Välillä oli hieman rankkaa kävellä mukulakivillä, mutta seikkailumieli vei eteenpäin reipasta vauhtia. Tämän päivän ohjelmassa oli Botanical gardens eli suuret puutarhat Köpiksen keskustassa. Ilma suurten kasvitalojen sisällä oli erittäin kuuma ja kostea ja välillä oli jopa hankalaa hengittää. Suuntasimme siis pikaisten valokuvausten jälkeen takaisin ulos puutarhoihin.

Päivän mittaan olimme kävelleet jo satoja erilaisia katuja ja käyneet syömässä ihanassa ravintolassa. Yritimme tappaa aikaa tekemällä kaikenlaista (kiipesimme mm pyöreään torniin katsomaan maisemia), koska illalla suuntana oli Tivoli. Emme halunneet mennä sinne liian aikaisin, koska emme olleet ostamassa laiteranneketta ja ilman sitä aika kävisi ennen pitkää tylsäksi. Kellon ollessa 6-7 lähdimme sitten kohti Tivolia ja puisto ylitti kyllä kaikki odotukseni, varsinkin pimeän tullen!

              Kuvat minusta © Linda A

Copenhagen, Denmark // DAY 2

Toinen päivä alkoi epätoivoisella aamupalan metsästyksellä ja lopulta päädyimmekin syömään kaupan todella juustoisia leivoksia joen rannalla. Nälän kadottua lähdimme suuntaamaan kohti Christianiaa. Olin lukenut tästä paikasta sekä hyvää että pahaa, joten en oikein tiennyt mitä odottaa. En halunnut mennä sinne liikojen ennakkoluulojen kanssa, mutta heti alueelle saavuttuamme olo muuttui hieman epämukavaksi huppupäisten hörhöjen kävellessä kaduilla. Otimme muutamia kuvia valokuvaamisen sallimilla alueilla ja suuntasimme toisesta portista takaisin virallisen Köpiksen alueelle. En tuntenut oloani turvattomaksi Christianiassa, koska turisteja oli paljon muitakin, mutta pelkäsin hieman kamerani puolesta. Olin lukenut nimittäin tapauksista, joissa tällä alueella oltiin hajotettu kameroita ja viety muistikortteja paikallisten toimesta. Hauska hippimäinen aluehan se oli ja värikkäät graffitit ja horjuvat hökkelit olivat kovin valokuvauksellisia, mutta kamerani on minulle liian tärkeä riskeerattavaksi.

Christianian jälkeen kävelimme katuja sattumanvaraisesti ja päädyimme jälleen vahingossa superihanaan paikkaan! Tällä kertaa löysimme oikean heppatytön aarteen: kuninkaalliset tallit. Nämä tallit sijaitsivat aivan Christianborgin linnan kupeessa ja olin aivan innoissani, kun huomasin että talliin pääsee käymään sisällä pientä maksua vastaan. Tallissa asuu normaalisti 14-16 hevosta, mutta suurin osa oli suunnannut jo kesälaitumille ja nyt siellä oli vain kolme valkoista hevosta karsinoissaan. Oli niin ihanaa päästä rapsuttelemaan nelijalkaisia pitkästä aikaa ja viihdyimmekin tässä kohteessa yllättävän kauan!

Copenhagen, Denmark // DAY 1

En koskaan oikein osannut kuvitella Köpistä unelmieni matkakohteena, mutta kun löytää lennot alle sadalla eurolla on tilaisuus käytettävä. Keväällä lentojen oston jälkeen aloin sitten etsimään tarkempaa tietoa kaupungista ja sen tarjonnasta. Etukäteen tiesin Köpiksestä vain pienen merenneidon patsaan, tiedättehän, se kliseinen turistinähtävyys jonka ympärille sadat aasialaiset kokoontuvat. En väitä, ettenkö olisi itsekin siellä piipahtanut hetkeksi tätä Arielin ystävää katsomaan, mutta mielestäni Köpiksellä on hurjan paljon enemmän annettavaa kuin mitä ihmiset usein kuvittelevat.

Ensimmäisen päivämme aloitimme kiertelemällä hostellimme lähettyvillä Nyhavnissa. Tämä idyllinen pieni satama löytyy lähes jokaisesta postikortista Köpiksessä ja onkin todella suloinen värikkäine taloineen. Olimme niin aikaisin liikkeellä, että muut turistit eivät olleet vielä ehtineet vallata katuja ja saimmekin todella rauhassa ihailla kaikkia värejä ja maisemia joita tällä kaupunginosalla oli tarjota.

Loppupäivän seikkailimme ja kiertelimme päämäärättömästi katuja ja aina mielenkiinnon herätessä suuntasimme erilaisiin kohteisiin. Nyboderista olin kuullut jo aijemmin ja satuimme vahingossa kävelemään sinne etsiessämme ruokapaikkaa. Päätimme sitten pistäytyä näillä hauskoilla sinapin värisillä taloilla ja ihastuin niihin toden teolla! Sieltä löytyi myös hauskan nimisiä teitä kuten Delfiinikatu ja Tiikerikatu, kelpaisi asustella sen nimisellä kadulla. Tämän lisäksi kävimme Kastelletilla ja kiersimme sieltä Pienen merenneidon kautta takaisin hostellia kohti. Merenneito oli turistien saartamana, joten tyydyimme ottamaan muutaman kuvan ja jatkoimme matkaa.